maanantai 7. syyskuuta 2015

Päiväkirja1

Olen jo pitkään pohtinut että minun pitäisi alkaa kirjoittaa tunteitani päiväkirjaan. Paljon on tapahtunut elämässäni ja paljon tapahtuu jos ei ulkoisesti niin ainakin mielentasolla. Päivien aikana käydään monia tunneskaaloja läpi ja olisi hyvä saada jotain muistiinkin tulevaisuuden tarkasteluja varten.
Elämä kun lienee kehittymistä ja oppimista alusta loppuun. Toisinaan olisi mukava katsoa elämän erivaiheita läpi taaksepäin ja katsoa mitä matkan varrella on tapahtunut ja mitä on oppinut. Sillä on melko terapeuttinen vaikutus ainakin omalla kohdalla.

Elän tällä hetkellä melko haastavaa vaihetta elämässäni. ( Täytän kohta 39v ) Nuoruuden käsittelemättömät tunteet näes pyrkii pintaan. Luulin jo selvinneeni asiasta, mutta siellä ne peijakas vain odotteli alitajunnassa kunnes on aika ottaa nämä ahdistavat asiat esille. Olen paennut näitä tunteita ja tapahtumia niin monta vuotta ja voisin olla juurikin FasterEFT menetelmän kehittäjän kuvailema Scapeholic.. Pakenin ja pakenen edelleen itseäni, mutta päivä päivältä elämä näyttää valoisammalta. Paljon on vielä shaipaa käsittelemättä, mutta onneksi kesällä tajusin, että en itse pääse tarpeeksi syvälle ongelmiini vaan tarvitsen ulkopuolista apua.

Olen kokenut traumaattisen lapsuuden ja siellä ei montaa positiivista muistoa ole. Saatika tunteita. Tunteeni ovat olleet itseasiassa melko jumissa monia vuosia ja olenkin jo nuorena ihmetellyt mm: sitä, että mitä se rakkaus oikein on. Kukaan ei sitä minulle ole opettanut, eikä osoittanut tai ainakaan en muista että tälläisiä tapahtumia olisi elämässäni ollut. Fyysinen ja henkinen väkivalta oli läsnä elämässäni alle kouluikäisestä 15vuoteen saakka kunnes päätin olla menemättä enää kotiin ottamaan syyttä suotta selkään. Ei se, että olisin tehnyt itse jotain väärin, vaan se, että minua rangaistiin myös muiden teoista oli kaiken huippu. Se suorastaan vitutti rankasti, näin karheasti sanottuna. Lisäksi, ettet saanut puolustautua, vaan rangaistus oli otettava ilman vastustusta vastaan oli todella alentavaa.

Tämä päiväkirja on tunteideni purkua varten. Kaikki luettu on lukijan vastuulla. Asiat on aina asioita ja jokainen kokee ne siten kuin oma elämänkokemus myöten antaa. Se on vähän niinkuin sää. Sää on itsessän vain lämpötila, ilman kosteus tuulen nopeus jne, mutta se miltä sää tuntuu on täysin yksilöstä kiinni. samoin on luetun laita. On yli 7miljardia mielipidettä tällä palliolla joten kuka on oikeassa ja kuka väärässä, lienee turha haaskata energiaa tälläisen pohtimiseen.

Mitä tänään oikein halusin sanoa. Miksi näin tämän vaivan, että aloitin kirjoittamaan tunteitani nettiin? Se auttaa selventämään ajatuksia. Monesti sitä kirjoittaa aivan eri asioita kuin ajattelee. Siten teksti lienee suoraan alitajunnasta, eikä tietoisesta mielestä.

Olen viimeisen vuoden käsitellyt lapsuuteni asioita EFT terapialla itsehoitona. Se on loistava menetelmä johon kävin ihan opiskelemassa puolenvuoden ajan, vaikkakin kyseessä on pääsääntöisesti itsehoito menetelm. Oloni meni aluksi parempaan suuntaan, mutta sitten viime keväänä huonompaan suuntaa. Oli liikaa muitakin stressitekijöitä samaan aikaan tapetilla ja monen tekijän yhteissummana päätin, että nyt saa riittää ja marssin terkkariin saamaan apua. Monen vaiheen jälkeen olen tällä hetkellä tilanteessa, että odottelen lääkärin B-lausuntoa päästäkseni eteenpäin ja aloittamaan terapian psykoterapeutin kanssa joka käyttää mm: Willhelm Reichin kehittämään Kehoterapiaa. Hoidin keväällä useita potilaita itse jotka olivat käyneet keskimäärin 3-5vuotta perinteisessä psykoterapiassa, mutta saamatta sieltä suurempaa apua. Meinasin itse etsiä EFT menetelmää ( joka on muuten suomen KELAn hyväksymä hoitomuoto) käyttävää terapeuttia, mutta jostain syystä valintani kohdistui tähän kehoterapeuttiin. Lainasin toki kirjastosta kirjan jossa kerrotaan Kehoterapian historia ja sain sieltä hyvin informaatiota miksi mm: uusia asioita jatkuvasti tulee pintaan. kyse lienee energian kierrosta kehossa. Kun jotain vaputuu jostain alueelta kehoa, siirtyy energian virtaus seuraavaan jumi kohtaan ja  tuolloin niitä asioita alkaa tulla pintaan. Kehoterapiassa on ihminen jaettu 7 erivyöhykkeeseen joissa jumeja esiintyy. Ihmisellä on myös 7 chakraa, liekö niillä jokin yhteys, en tiijä. tulevaisuus näyttää miten kehoterapia auttaa.

Tänään aamupäivä meni mukavasti hyvissä fiiliksissä, mutta päivällä tapahtui jotain ja ahdistus oli kova. Toki pystyin toimimaan asiakaspalvelu työssä lähes normaalisti, mutta fiilis oli lattea ja tunnoton. Naama, niska, lantio tuntuivat "jäykiltä" ja tinnituskin alkoi vaivata. Tämä yleensä kertoo, että jokin fysiologinen ongelma on aktivoitunut ja keho on stressitilassa vaikkei sitä tietoisesti tunnistakaan. minä yritin pohtia koko päivän mistä tämä johtuu ja naputtelin EFT meneelmällä työn lomassa kuten kerkesin, mutta en löytänyt alkulähdettä. Lopulta ajattelin, että jotain on tehtävä ja kun olin lukenut Homeopatian hyvistä vaikutuksista, niin kävin hakemasa stressiin, masennukseen, uupumukseen jne tarkoitettuja homeopaattisia valmisteita mm: Ignatia, Lachesis, Belladonna, Coffea, Ferrum, jne. Toki osa minulla oli jo ennestään, mutta kun tänään töiden jälkeen aloin näitä napostella, niin ensimmäinen huomio kiinnittyi hengitykseenä joka oli hidastunut ja rauhoittunut. Päivällä yritin tietoisesti hengittää syvään siinä onnistumatta. Ny tätä kirjoittaessa hengitys on poikkeuksellisen syvää jollaista en muista sen muutamaan vuoteen kyllä olleen. On tuossa homeopatissa jotain taikaa.. :)  Kärsin myös uniapneasta joka pitää minut väsyneenä, mutta mm: Ignatia ja Lachesis pitäisi auttaa näissäkin ongelmissa. Olemmehan me sentään kokonaisuus jossa mielen tai hengen epävakaus vaikuttaa fyysiseen kehoon ja toisinpäin. Vaikuttamalla johonkin epävakaaseen tekijään jossain kehon osa-alueella lienee vaikutus kuitenkin joka osa-alueella.

Minun piti kirjoittaa ja raivota tähän omaa pahaa oloani, mutta nyt en taida kyetä siihen. Minulta ei yksinkertaisesti tule tällä hetkellä sitä raivoa joka minullaoli päällä vielä iltapäivällä. Hemmetti.. Lieneekö sekin homeopatian vaikutus vai lieneekö henkusellä kuntoutuksella osansa. Yhtäkaiakki. Ihanaa, että jokin toimii, vaikkakaan ei tässä vielä "täydellisessä" iskussa olla. Mennään kuitenkin kohti parempaa. Tidan siirty lepäilemaan ja valmistaudun tältä osin nukkumaan.

Ehkä voisin jopa kiittää tästä päivästä.
Kiitos, että sain poikani kanssa leikkiä pari tuntia illan aikana.  Kiitos, että löysimme hyvän yhteyen ja saimme edes sen 30sekuntia nauraa sydämmemme pohjasta. :) Kiitos kohtuullisesta työpaivästä tuloksen suhteen. Kiitos, että tänäänkin pysyin ojien välissä ja tunteistani huolimatta säilytin malttini ja ammattitaitoni asiakaspalvelu tilanteissa. Sain myös auton kulutuksen pysymään alle 9L kaupunko ajossa, mikä lienee tulosta rauhallisesta ajotyylistä.. Kiitos, että tämä aamu alkoi hyvin. ja kiitos, että tåmå ilta päättyi hyvin. Kiitos näistä uusista homeopaattisista valmisteista jotka asiaan vihkiytymättömien puolesta ovat placeboa, mutta omasta puolesta nämä näyttää tähän vaivaan kovin toimivilta. Itseasiassa, pääpaino on lähinnä siinä, että ihmiset saavat avun jostain. Mielestäni ei ole väliä onko kyseessä lääketiede, kansanparannus, energianvälitys, henkiparannus tai vaikkapa tanssi alastomana sateella peltikatolla jos se vain auttaa. Tuo kiisteleminen eri hoitojen vaikutuksista ja siitä mikä on oikea ja mikä väärä on melko turhaa. Meillä on 7miljardia kohtaloa, eri elämänkokemusta. eri historiaa, eri geeniperimää, eri ilmastoista,  jne omaavaa henkilöä tällä maapallolla. Kuinka voisi yksi lääke vaikuttaa kaikkiin samalla tavalla? Kiitos tästäkin viisaudesta jonka olen matkan varrella oppinut. Kiitos, että pääsin tänään eteenpäin elämänpolullani..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti